Oppimisen estävän kehityksen yksi näkökulma on sosiaalisen toiminnan avoimuuden ja turvallisuuden tarkastelu. Viime aikojen uutiset Wikipedian käytöstä aatteiden ja itsekkäiden pyrkimysten kilpakenttänä ja hyökkäyksistä suomalaisiinkin internet-palvelimiin antavat kestävälle kehitykselle uutta nettimerkitystä.
Kuinka suojautua uudenlaisen verkkokuorovaikutuksen mahdollistamilta virheellisyyksiltä tai tahallisilta harhaanjohtamisilta ja kuinka luottaa palvelimiin, jotka voivat jumittua jonkun tahon toteuttaman nettihyökkäyksen seuraksena? Web 2.0 on parhaimmillaan oppimista tehokkaasti edistävä ja leikkivän ihmisen toiveita myötäilevä areena. Pahimmillaan se on ihmisiä vahingoittavien leikkijöiden tai hyödyn hakijoiden temmellyskenttä.
Pelisääntöjä halutaan täydentää myös nettikeskustelussa, mutta tiukat valvontasäännökset rajaisivat pois suurimman osan keskustelufoorumeista, mikä olisi kokonaisuuden kannalta valtava menetys. Ongelma on saman kaltainen kuin yksityisyyden tai tekijänoukeuksien suojaamisessa. Suojelu voi invalidisoida ja kuihduttaa hyvän median ja tuottaa enemmän vahinkoa kuin iloa. Lapsi voi mennä pesuveden mukana netissäkin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment